Köyhät ja rikkaat – kahtiajakautunut kansa

Suomi on tullut nykyvuosikymmeninä tunnetuksi mahdollisuuksien tasa-arvosta, yhteiskunnasta ilman luokkajakoja ja varallisuuden suhteellisen tasaisesta jakautumisesta kansalaisten kesken. Nykyään kuitenkin varallisuuserot köyhien ja rikkaimpien välillä kasvavat, ja kansa jakautuu entistä selvemmin voittajiin ja häviäjiin. Mistä tämä johtuu? Miksi tämä kehitys tuntuu vain jatkuvan?

Alhaisen koulutustason työt

Nyky-yhteiskunnassa alhaisen koulutustason työt, joista maksetaan hyvää palkkaa vähenevät koko ajan. Mitä yksinkertaisempi työ, sitä kannattavampaa sitä teettää alhaisten palkkakulujen maissa Aasiassa tai ainakin Itä-Euroopassa. Tämä on aiheuttanut sen, että Suomeen ovat jääneet vain sellaiset alhaisen koulutustason työt, joiden palkka on matala ja joita ei vain voi tehdä muualla. Tällaisia töitä ovat muun muassa siivous ja lähihoitajan työt.

Peruskoulusta suoraan duuniin? Kouluttamattomien työt ovat suurimmassa vaarassa.

Toinen asia, joka on vienyt hyväpalkkaisia, mutta vain alhaisen koulutustason vaativia töitä on automaatio. Nykyajan robotit tekevät liukuhihnatöitä paljon kannattavammin kuin ihminen. Robotti voi tehdä jopa 24 000 tuntia töitä ilman huoltoa ja minkäänlaisia taukoja. Se vastaa 3000 työpäivää, jolloin työntekijä tekisi työtä 8 tuntia tauotta. Kun vielä lisäksi robottien hinnat putoavat koko ajan niiden yleistyessä, työnantajan säästö on ilmeinen.

Suomessa on siis päädytty tilanteeseen, jossa hyvälle palkalle päästäkseen vaaditaan käytännössä aina monen vuoden koulutus. Ja kaikista tähän ei yksinkertaisesti ole. Vaikka itse koulutus onkin Suomessa ilmaista, vaatii korkeakoulututkinnon hankkiminen silti paljon rahallista ja henkistä satsaamista.

Köyhyys ja rikkaus periytyy

Yhä useammin köyhyys periytyy. Jotkut alhaisen koulutustason omaavat vanhemmat eivät kannusta lapsiaan yhtä paljon kouluttautumaan kuin akateemiset vanhemmat. Lisäksi alhaisen koulutustaustan omaavat vanhemmat lukevat vähemmän kirjoja ja lehtiä, ja tällöin esimerkin voima jää käyttämättä. Opiskeluhan on nykyäänkin paljon tekstin muodossa olevan tiedon sisäistämistä ja sen oppii vain lukemalla tarpeeksi.

Vauraus taas periytyy kahta tietä. Ensinnäkin vauraus periytyy lapsille omistusasuntojen, osakkeiden ja perheyritysten muodossa, mutta ennen kaikkea ongelmallista on, että myös koulutus periytyy. Jos vanhemmat ovat suorittaneet korkeakoulututkinnon, on huomattavasti todennäköisempää, että myös heidän lapsensa sellaisen suorittaa. Ennen kaikkea tämä johtaa kansan jakautumisen kahteen luokkaan, joiden välillä liikkuminen vaikeutuu. Köyhät kouluttamattomat ja rikkaat koulutetut – sukupolvien ketjut samassa luokassa. Tämä kehitys täytyy pysäyttää.